Queenstownin seutu on tunnettu erityisesti kaikenlaisista hurjapääaktiviteeteista kuten esimerkiksi benji-hypyistä sekä erilaisista varjoliito- ja laskuvarjohyppymahdollisuuksista. Vesiurheiluakin on mahdollista harrastaa vaikka minkälaisilla vehkeillä. Oli kajakkia, sukeltavaa umpivesiskootteria, muskelivenettä, veneen perässä vedettävää liitovarjoa ja höyrylaivaa. Olen kuitenkin jättänyt hurjapääharrastukset taakseni joten tyydyimme katselemaan viihtyisien ravintoloiden terasseilta, kun vuorten rinteiltä tuli ihmisiä alas milloin missäkin asennoissa erilaisten välittömältä hengenlähdöltä suojaavien vekottimien avulla. Mainittakoon, että talviaikaan lähistöltä löytyy myös laskettelu- ja hiihtomahdollisuuksia.
Matkustusajankohdastamme voi myös todeta, että olemme selkeästi liikkeellä kesäkauden lopulla. Muut turistit tuntuivat olevan pääasiassa paikallisia, brittejä tai amerikkalaisia ja kaikki eläkeläisiä. Nuoret matkaajat (ja kiinalaiset!) ovat selkeästi aliedustettuina tähän vuodenaikaan. Tästä syystä esimerkiksi ravintoloissa ei tunnu olevan ruuhkaa mutta tyhjääkään ei onneksi ole. Toisin sanoen ravintolavarauksista ei tarvinut stressata. Olemme todella onnellisia siitä, että valitsimme Queenstownin visiitin kohteeksi sillä rentouduimme todella hyvin muutaman siellä vietetyn päivän aikana. Kaikki tuntui optimaaliselta ilmaa, vettä, unta ja ruokaa myöten. Queenstownissa olisi voinut viihtyä pidempäänkin.
-Sami
Lisähuomiona kyynistä huumoria Uuden-Seelannin tapaan: Olimme saapuneet Queenstownin idylliselle pikkulentokentälle ja suuntasimme paikallisbussin pysäkille. Aluetta valvonut työntekijä tuli kertomaan, että bussi oli juuri mennyt ja pääsisimme hotellille nopeammin shuttlebus-kyydillä. Kysyin että onko se ilmainen ja työntekijä totesi naurahtaen siihen: "Nothings for free mate". Saipas kauppatieteilijä näpeilleen siinä. =) Rentoa porukkaa ovat siis täälläkin mutta enemmän suomalaisella tavalla verrattuna ausseihin.
 |
| Jaksaa jaksaa, huippu häämöttää! |
